tiistai 24. maaliskuuta 2015

Peplum taaperolle nettikaavalla

Netin ompelupalstat ovat pursunneet koko alkuvuoden kuvia toinen toistaankin ihanammista pikkutyttöjen peplumpaidoista. Harmillisesti tuon Ottobren supersuositun kaavan koot ovat vielä meidän neidille aivan liian suuria. Pieni nettisurffailu kuitenkin pelasti minut kaavanpienennysprojektilta, sillä löysin juuri etsimäni kaltaisen ilmaiskaavan netin syövereistä Sew much ado -sivustolta. Tässä on linkki tuohon kaavaan.




Kaavassa on vain yksi koko, 12-18kk. Koska koko on niin ympäripyöreä, päätin vain tehdä ensimmäisen kappaleen suosiolla suoraan kaavan mukaan ja muokata sitten seuraavia versioita tarpeen mukaan. Mutta tästä peplumista tulikin onneksi kerralla sopiva meidän neidille. Sanoisin siis, että mielestäni tuo nettikaava vastaa suunnilleen kokoa 74 cm.

Kankaaksi valitsin juuri Kankaiden yöstä rohmuamani bambit-digiprinttitrikoon. Tämä kangas on Jyväskylän kangaskaupan valikoimista. Mielestäni tämä kuosi on tosi nätti ja kiva myös käyttäjänsä mielestä, sillä hän on erityisen innostunut kaikista eläimistä. 

Kaava oli hyvin simppeli ja helppo ommeltava. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että jos peplumin tekee kuviollisesta kankaasta ei helmaosaa kannata leikata yhdestä kappaleesta, kuten kaavassa kehoitetaan. Muuten käy nimittäin niin, että takahelman puolella kuviot ovat ylösalaisin. Tässä kahdesta kappaleestakin leikatussa helmassa eläimet ovat väkisin reunoilla vähän sivuttain, mutta sillehän ei mitään mahda. Helpointa olisi tietenkin tehdä helma yksivärisestä kankaasta, mutta tähän  kankaaseen sopivaa ei juuri nyt ollut kaapissa tarjolla. Ihan hyvältähän se näyttää näinkin.

Lisäksi muokkasin pääntietä hieman, sillä kaavan mukainen pääntiekaitale ei istunut paitaan aivan haluamallani tavalla. Päädyin lopulta laittamaan pääntielle luonnonvalkoisen resorin, joka on Stoff och Stililtä.

Kaava on mielestäni kiva, kannattaa kokeilla! Itsekin suunnittelen tekeväni tällä ainakin vielä peplumin kesäversioita :)


sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Collegebleiseri

Viimeinenkin ompelutapaamisessamme aloittamani ompelus pääsee nyt vihdoin blogiin saakka. Olen jo pitkään halunnut tehdä itselleni rennon bleiserin. Kotona harvemmin on aikaa ryhtyä kovin aikaavieviin projekteihin, joten bleiseri on jäänyt to do -listalle. Päätin kuitenkin, että laneilla on hyvä tilaisuus aloitella tämän projektin kanssa.

Kaavaksi valitsin Ottobren 2/2014 lehdestä löytyvän Everyday basic -bleiserin (kaava nro 10). Muokkailin kaavaa kuitenkin hieman omien mieltymysteni mukaisesti. Muuten pysyttelin aika lailla ohjeistuksessa, mutta hihat ompelin ilman vetoketjuja ja resorinpätkiä.




Kankaaksi valitsin jälleen ehdottoman lempparini, eli Jyväskylän kangaskaupan talvitrikoon. Väriksi valikoitui perusvarma musta, jotta se olisi mahdollisimman helppo yhdistää erilaisten alaosien kanssa.

Sain bleiserin pääpiirteittäin kasattua ompelupäivämme aikana, mutta viimeistelyt ja hienosäädöt jäivät kotipuuhiksi. Ja istuvuutta saatan kyllä vieläkin yrittää joku kerta hieman parantaa, jos kärsivällisyys riittää. Mutta kyllähän tämä ihan käyttökelpoinen on näinkin.

Kaavasta tykkäsin ja sillä saatan joskus tehdä toisenkin bleiserin. Talvitrikoo oli kankaana kuitenkin mielestäni hieman ohut tähän tarkoitukseen, sillä tikkaukset ym. yksityiskohdat ovat haastavia toteutettavia ohuehkon ja joustavan kankaan kanssa. Lisäksi kaulusten saaminen muotoonsa oli hieman työlästä. Seuraavaan versioon yritänkin löytää jonkun hieman jämäkämmän kankaan.


perjantai 20. maaliskuuta 2015

Ruokailuessu

Täällä neiti on alkanut harjoitella entistä enemmän itse syömistä. Lopputuloksena on luonnollisesti aina melkoinen sotku, joten päätin tehdä pikasurautuksena hänelle ruokailuessun. Kaavaa ei tarvinnut omasta päästä kehitellä, vaan sellainen löytyi pienen surffailun jälkeen täältä.

Tuossa linkin kaavassa on vain yksi koko, joka sopii n. 6-12 kk ikäiselle. Itse tein tämän suoraan kaavan koossa, mutta toki kokoa on helppo muokata tarpeen mukaan. Tässä vaatekappaleessa kun istuvuus ei ole niin justiinsa :)

Kaapista löytyi Royal-kestoilta tilaamaani laminoitua trikoota, joka soveltui hyvin tähän tarkoitukseen. Lisäksi essuun tarvittiin kanttinauhaa sekä pikkupätkä kuminauhaa hihansuiden huolittelua varten. Tämän ruudullisen kanttinauhan olen tilannut Nappikauppa Punahilkasta. Kanttinauhan menekki on n. 2,5 m, jos essun kanttaa ympäriinsä, kuten tässä on tehty. Tietenkin jos nauhasta on pulaa voi hyvin tyytyä kanttaamaan esimerkiksi vain pääntien ja taskun. 






Essu on mielestäni tosi kätevän mallinen, sillä lepakkohihaisen mallin ansiosta tämä on helppo pukea vaatteiden päälle. Tämä pääsi heti käyttöön ja käyttäjäkin vaikutti tyytyväiseltä lopputulokseen :)



tiistai 17. maaliskuuta 2015

Farkkumekko

Laniompelusten esittelyt jatkuvat farkkumekon merkeissä. Aloitin tämän mekon ompelupäivämme aikana, mutta viimeistely ja hienosäätö jäi kotipuuhiksi. Ja miten ihana mekko tästä lopulta tulikaan, olen ihan ihastunut!

Tämän mekon kangas on ohutta ja hieman joustavaa farkkua, joka on tilattu muistaakseni Kangasunelmasta. Kaava pyolestaan löytyy Suuri Käsityö -lehden numerosta 7/2014 (kaava nro 2). Muokkasin kaavaa sen verran, että lisäsin siihen pituutta reilu 10 cm, sillä en halunnut mekosta ihan minimittaista. Ja kaava on kyllä mieleinen, taidan tehdä tällä kesäksi toisenkin mekkosen. Tämä mekko on tehty koossa 34, enkä tehnyt siihen mitään hienosäätöä.

Lisäksi jätin mekon vuorittamatta ja hihattomaksi, lehden mekossahan on perhoshihat. Tai niin oli itse asiassa minunkin mekossani, mutta päädyin lopulta ratkomaan ne irti ja tekemään mekostani hihattoman. Farkkukankaiset runsaan malliset hihat kun eivät oikein istuneet mielestäni nätisti. Ja hihattomana mekko onkin itse asiassa monikäyttöisempi, sillä sitä voi pitää jo tässä vaiheessa kevättä hyvin, jos alle laittaa pitkähihaisen paidan ja sukkikset. Juuri tällainen mekostani siis pitikin tulla :)




Ompelin mekkoon myös farkkukankaisen vyön, jonka avulla mekkoon saa helposti hieman erilaisen ilmeen. Vyö on tehty koko kankaan leveydestä, eli sillä on pituutta n. 140 cm. Vyö on muutaman sentin levyinen ja putkeksi ommeltu.

Koska jätin mekon vuorittamatta, piti siihen lisätä sisäpuolelle kuja kuminauhaa varten. Niin, tiedoksi vaan muillekin, että jos jättää vuoritetuksi suunnitellun mekon vuorittamatta ja sen jälkeen ohjeen mukaan ompelee kaksi suoraa ommelta mekon vyötärökohtaan, niin lopputuloksena ei ole kuminauhakuja. Ei vaikka niin sitkeästi päättäisi tehdä, kun takana on lähes 9 h ompelua lähes tauotta... Niinpä tein mekkoon kuminauhakujan kukkapuuvillasta. Tämä kangas on Eurokankaan palalaarista, ja sen varalle on muita suunnitelmia tulossa. Kujasta tuli kyllä niin kiva yksityöskohta, että melkein jälkikäteen harmitti, että se jää mekon sisäpuolelle näkymättömiin.



Tätä ompelusta tehdessä sain myös teknisen erävoiton, sillä pitkällisen taistelun jälkeen sain  nätin kaksoisompeleen aikaiseksi. Halleluja! Ja se itse asiassa onnistui nyt myös joustavalle kankaalle, joten kyse ei ollut edes kertaluonteisesta vahingosta. Toivoa sopii, että sama onni on myötä jatkossakin.


Olen muuten täysin unohtanut hehkuttaa meidän superkivaa ompelupäivää! Järjestimme siis lanit ensimmäistä kertaa alueemme ompeluporukan kanssa, ja voi että kun meillä oli mukavaa. Joukko ennestään toisilleen tuntemattomia naisia kokoontui kimpsuineen ja kampsuineen päiväksi koneidensa pariin ja sai aikaan mitä upeimpia luomuksia. Ja koska päivä oli niin kiva, on uusi jo suunnitteilla. En malta odottaa!








perjantai 13. maaliskuuta 2015

Pupu Tupuna -liivimekot

Metsolan ihanat Pupu Tupuna -kankaat ovat ehtineet jo odottaa tovin vaatteeksi pääsemistä. Viikonlopun laneilla pääsin vihdoin toteuttamaan Tupuna-visioitani. Koska kankaat ovat niin kirjavia, halusin vaatteiden olevan simppelin mallisia, joissa kuvio pääsee hyvin oikeuksiinsa. En myöskään halunnut kaavaa, jossa on rypytyksiä tms, joissa kuvio ei näyttäisi niin kivalta.


Koska mekothan ovat parhaita vaatekappaleita mitä maa päällään kantaa, tuli Tupuna-kankaistakin luonnollisesti mekkoja pikkuneidille. Laneilla ompelin tuon keltaisen liivimekon. Se on tehty Suuri Käsityö -lehden liivimekon kaavalla (kaava nro 18, 8/2014). Tein tämän mekon koossa 74/80. Muuten seurasin ohjetta, mutta selkähalkion jätin pois. Tämän kaavan kanssa olen tehnyt näin ennenkin, ja pää mahtui onneksi myös tällä kertaa kaula-aukosta läpi. Kaava on tosi pitkää mallia, joten tämä mekko oli vielä melkein nilkkapituinen neidille. Sen kyllä oikeastaan tiesin jo etukäteen, sillä aiemmin samalla kaavalla koossa 62/68 ompelemani mekko on edelleen sopiva.

Tein lanien jälkeen vielä toisen Pupu Tupuna -mekon, joka pääsee heti käyttöön. Minulla oli jemmassa myös pala Pupu Tupuna lomalla -kangasta, johon olen erityisen ihastunut. Koska pala oli nafti, piti ompelukset suunnitella sen mukaan. Muokkailin itse sellaisen liivimekon kaavan koossa 74 cm, jonka sain juuri leikattua käytössä olevasta kankaasta. Otin kaavan alaosaan mallia Ottobren Speedy girl -trikoomekosta (3/2013, kaava nro 1), joka on yksi lemppareistani. Yläosan kaavoituksessa puolestaan käytin apuna Ottobren Blue orange -luomuvelourmekkoa (1/2014, kaava nro 13). Ja helmaan leikkasin pituutta juuri niin paljon kuin kangasta oli käytössä, jotta mekosta tulisi mahdollisimman pitkäikäinen.

Tämä vaaleanpunainen Tupuna-mekko pääsi tänään neidin päälle ja lapsi onkin hokenut koko päivän koi, koi ja osoittanut Tupunaa. Hänen mielestään kun kaikki eläimet ovat koiria.. Oli miten oli, mekko on selvästi hitti myös lapsenkin mielestä. Kerrassaan ihana ja kesäinen kangas!



tiistai 10. maaliskuuta 2015

Mummun syntymäpäivälahja

Mummuni täyttää piakkoin tasavuosia ja halusin antaa hänelle lahjaksi jotain itse tehtyä. Mummuhan minut aikanaan ompelemaan opetti, joten itse ommeltu lahja sopii mielestäni hyvin. Järjestimme sunnuntaina ompeluporukkamme kesken ensi kertaa lanit, joissa oli hyvä tilaisuus keskittyä lahjan ompeluun. 


Päädyin ompelemaan mummulle takin neulekankaasta. Kankaaksi valikoitui neulekangas nimeltä Luonto, joka löytyy Jyväskylän kangaskaupan valikoimista. Tämän sävy on nimeltään meleerattu kelo. Lisäksi neuleeseen tuli hartioiden tukemiseen Framilonia, joka on peräisin Karnaluksista. Pääntien huolittelussa puolestaan käytin harmaata  ripsinauhaa, jonka olen ostanut paikallisesta putiikista. 

Kaavana tässä on Mélange knit -neuletakki uusimmasta Ottobre-lehden numerosta (2/2015, malli 13). Malli on simppeli ja ajaton, sekä aika armollinen mitoituksensa suhteen. Koska en pääse lahjaa etukäteen sovittamaan saajansa ylleen, halusin valita väljän mallin. Kaava onkin mielestäni aika kiva ja ajattelin ommella sillä myös itselleni kesäksi ohuen neuletakin. Kangaskin löytyy kotoa jo valmiina, kunhan vain ehtisi projektilistalla siihen saakka.

Ohjeessa ei ole mitään kiinnityssysteemiä, enkä myöskään tähän neuletakkiin laittanut. Toki sen voi halutessaan kiinnittää vaikka rintaneulalla. Tätä neuletta voi pitää kotona puolihameen tai housujen kanssa, tai miksei vaikka Marttojen tapaamisessakin. 



torstai 5. maaliskuuta 2015

Tutoriaali: Verho vauvan turvakaukaloon / DIY car seat canopy


See a brief summary in English at the bottom of the post.

Oli jälleen aika ommella vauvalahja eräälle ystävälle. Päätin kokeilla tehdä verhon vauvalle turvakaukaloon näkösuojaksi. Meillä kun ainakin oli aina viriteltynä kaikenlaisia rättejä pyykkipojilla tai hiusklipseillä kaukalon suojaksi, kun vauva kaukalossa oli auton ulkopuolella. Esimerkiksi ruokakauppareissuilla oli kätevä nostaa vain kaukalo autosta kärryihin, mutta vauvan rauhan turvaamiseksi joku suoja kaukalon edessä oli välttämätön. Sama koski myös kaupunkireissuja, joilla käytimme turvakaukaloa kiinnitettynä matkarattaisiin. Koska en ollut itselleni ymmärtänyt tällaista kaukaloverhoa tehdä, niin tehdään nyt sitten ystävälle. Samalla koitan selventää projektin niin, että muutkin halukkaat voivat näppärästi omasta toteuttaa.

Tarvikkeet

110 cm kangasta
12 cm tarranauhaa
pala tukikangasta

lisäksi halutessasi
110 cm vuorikangasta
5 m kanttinauhaa

Kaava

Kiinityssuikaleiden kaava löytyy täältä. Ne ovat kooltaan n. 25 x 10,5 cm. Verho-osa puolestaan on 110 cm korkea ja 106 cm leveä kappale, jonka kulmat voi halutessaan pyöristää. (En lataa tähän erillistä kaavaa, sillä A4-arkkien teippailu yhteen vie huomattavan paljon enemmän aikaa kuin kappaleen leikkaaminen suoraan kankaalta annettujen mittojen avulla.) 


Leikkaaminen

Leikkaa alla olevan kuvan mukainen verhokappale. Leikkaa siis taitteelta koko kankaan (110cm) korkuinen ja 53 cm leveä kappale (kappaleen koko leveydeksi tulee siis 106 cm). Pyöristä kappaleen kulmat halutessasi. Leikkaa lisäksi neljä kappaletta kiinnityssuikaleita. Halutessasi voit leikata toiset kaksi eri kankaasta. Verhokappaleen mitat ja kiinnityssuikaleen kaava sisältävät saumanvarat.




Ompeluohje

Huolittele verhokappaleen reunat haluamallasi tavalla. Voit esimerkiksi päärmätä reunat (tein tässä verhossa näin) tai huolitella verhon kanttinauhan tai vuorikankaan avulla.

Ompele kiinnityssuikaleiden kappaleet yhteen oikeat puolet vastakkain. Jätä pieni aukko saumaan kääntämistä varten. Käännä kappaleet oikein päin ja tikkaa reunat. Kääntöaukko sulkeutuu tikkauksen avulla, tai voit myös ommella sen käsin kiinni.

Kiinnityssuikaleet ommeltuna oikeat puolet vastakkain

Ompele tarranauhat kiinnityssuikaleisiin kaavan osoittamalla tavalla (ks. kuvat alla). Silitä pienet palat tukikangasta verhokappaleen nurjalle puolelle niihin kohtiin, joihin ompelet kiinnityssuikaleet. Ompele kiinnityssuikaleet kiinni verhokappaleeseen kaavan osoittamasta kohdasta. Suikaleiden sisäreunojen tulee olla noin 7 cm päässä verhon keskikohdasta, eli suikaleiden reunat ovat 14 cm päässä toisistaan. suikaleiden tulee olla n. 42 cm päässä verhon yläreunasta. Valmista tuli! 






Kuten alla olevista kuvista huomaa, kiinnikeet on ommeltu niin, että kaukaloa saa kannettua hyvin kädensijasta ja mahdolliseen travel systemin kiinnitysnappulaan pääsee edelleen hyvin käsiksi. Kiinnikkeiden ompelu lähemmäs kappaleen ylä- kuin alareunaa puolestaan takaa sen, että vauva on kaukalossa hyvin suojattuna, sillä kaukalon etuosa on pidempi kuin takaosa.





Kaukaloverhoon voit käyttää melkeinpä mitä kangasta tahansa. Talvea vasten esimerkiksi fleece tai joustofrotee vuoritettuna vaikkapa trikoolla ovat lämpimiä ja hieman tuuleltakin suojaavia vaihtoehtoja. Kesäksi puolestaan trikoo ja puuvilla ovat ihanan vilpoisia. Tämä verho on näinä päivinä syntyvälle kevätvauvalle, joten päädyin tekemään sen flanellikankaasta ilman vuorta. Eläinkuvioinen flanelli on Jätti-Rätistä ja kiinnikkeiden vuorena käyttämäni raitatrikoo Selian valikoimista.

Kangasta valitessa tulee kuitenkin muistaa, että sisäpuolen (tai vuorikankaan) tulee olla vaalea ja hillitty, jotta kaukalo olisi vauvalle mahdollisimman turvallinen paikka.

Mikäli jäi epäselvää, kysy ihmeessä! Olisi myös kiva nähdä kuvia valmiista verhoistanne :)


So briefly in English. In order to sew your own car seat canopy you'll need:

110 cm fabric
12 cm velcro strap
a piece of buckram fabric

optional:
110 cm fabric for lining
5 m flat string

Here is the pattern for the straps. The curtain piece should be cut following a photo above. The height of the piece should be 110 cm and the width 106 cm.

Sew the canopy following the photos above and ask if something is left unclear. And I'd love to see photos of your canopies :)

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Virkattu kravatti

Virkkausta ei ole tullut harrastettua sitten kouluaikojen, tai ainakaan mitään muistikuvaa myöhemmistä virkkausprojekteista ei kyllä löydy. Päätin siis kokeilla, että vieläkö se koukku pysyy kädessä ja tehdä miehelle kravatin. Juu, juuri sellaisen, joita saa H&M:n laareista vitosella. No joka tapauksessa, mikäs sen hauskempaa kuin käsityöharrastus ;)


Siis tuumasta toimeen. Novitan Syksy 2012 -lehdestä (malli 8) löytyi passeli ohje suoran malliseen kravattiin, jota saaja toivoi. Väriksi hän valitsi mustan. Tietenkin sen haastavimman, kuinkas muutenkaan. Lankana tässä on Novitan Kotiväki.


Virkkausohje oli enemmän kuin simppeli, ei mitään kummallisuuksia. Kravatti tehdään onttona tuubina tai pötkönä, miten sitä nyt haluaakin kuvailla. Molemmat päädyt ovat suoria, mitään kärkikavennuksia ei siis ole käytetty. 

Ohjeen kravatit oli toteutettu raidallisina, mutta omani tein yksivärisenä. Ja tätä kyllä sitten teinkin pitkään ja hartaasti. Uutuudenviehätys katosi aika pian ja edessä olikin loputon suo samanmoisia silmukoita, ja mustan langan kanssa oli vaikea ylipäätään nähdä mitä on tekemässä. Mutta tulihan tästäkin projektista sitten lopultakin valmis. Ja kait se ihan käyttökelpoinen on, ainakin on käyttöön päässyt jo muutamaan kertaan. Virkkaus sinänsä oli ihan hauskaa, mutta seuraavaksi työksi kyllä valikoin jonkun hieman mielenkiintoisemman tai edes nopeammin valmiiksi tulevan.