sunnuntai 30. elokuuta 2015

Lettirakkautta - Lovely braids

Scroll down for a brief summary in English

Maija Louekarin iki-ihanat letit ovat vieneet monen ompelijan sydämen mennessään. Tunnustan kuuluvani itsekin tähän ihastuneiden joukkoon. Kangas kun on mielestäni hillityn tyylikäs, mutta kuitenkin persoonallinen ja monikäyttöinen. Minulla on useampiakin suunnitelmia omalle lettikangaspalalleni. Tässä niistä ensimmäinen, eli rento pusero itselleni.




Kaava on oma muokkailuni, jossa lähtökohtana on Ottobren 5/2015 tunikan kaava (nro 17). Otin kaavasta mallia yläosaan, erityisesti pudotettuun hartialinjaan. Loput hahmottelin aika lailla itse. Kaavasta poiketen takakappale on tehty yhdestä osasta. Lisäksi kavensin ja lyhensin mallia rankalla kädellä kaavaan verrattuna, sekä muokkasin pääntietä. Lopputulos on kuitenkin edelleen aika väljä. Paita on ommeltu koossa 34, joten sanoisin kaavan olevan todella reilua mitoitusta.




Hihansuut ja helma on huoliteltu kaksoistikillä ja pääntien käänsin Framilonin avulla ja kaksoistikkasin päältä. Tuo on kyllä näppärä ja nopea tyyli, jos kaikki toimii kuten pitää. Jos ei, on purkuhomma melkoisen raivostuttava ;) Tällä kertaa tosin onneksi säästyin siltä ja sain siistin lopputuloksen ensiyrittämällä. Vinkkejäni Framilonin avulla kääntämiseen kyseltiinkin ja lupaan palata asiaan pian.

Lopputulokseen olen melko tyytyväinen. Kaavaa saa ehkä vielä hienosäätää jatkossa, mutta on tämäkin jo aika kiva. Ja kangas on kyllä napakymppi! Haluaisin ehdottomasti tästä itselleni vielä ainakin topin, mutta kaava on hakusessa. Jos siis tiedät jonkun toimivan toppikaavan, niin vinkkaa ihmeessä!




This lovely fabric by Maija Louekari is an absolute favourite of mine. The design really has some personality and I'll definitely sew some other garments from this one in the future.

This shirt with a relaxed cut is my own pattern modification. I started with an Ottobre tunic pattern (5/2015, pattern no 17), but did a lot of changes to the pattern. I used size 34 of the pattern and despite modifying the pattern the garment is still quite loose. Thus, I'd say that the sizes tend to run quite big in this pattern, as is usual for Ottobre patterns.

I'm quite happy with the result and especially with the fabric!



lauantai 29. elokuuta 2015

Ratsu pikkuneidille - Horse for my little one

Scroll down for a brief summary in English

Meidän pieni ponityttö on vielä hieman liian lyhyt keinuhevosensa kyytiin. Koska joka ponifanilla on tietenkin oltava ratsu, oli puute korjattava pikaisesti. Ompelin tytölle siis pehmoisen ratsun, jonka kanssa voi painia rauhassa ilman, että jonkun tarvitsee vahtia silmä kovana vieressä.




Hepan kaava löytyi Allt om Handarbeten numerosta 4/2015 (kaava nro 131). Kangas puolestaan on ruskeaa velouria, joka löytyi edukkaasti Jätti-Rätistä. Samaiselta reissulta ostin myös tekonahkanauhaa suitsia varten sekä vanua hevosen pään täytteeksi. Satulan farkunomainen tikkikangas on peräisin kesäiseltä Tanskan reissulta, jolloin se tarttui mukaan Stoff 2000:n liikkeestä. Sen varalle minulla on itse asiassa aivan  muita suunnitelmia, mutta kankaasta liikeni onneksi hieman myös tähän tarpeeseen. Lisäksi hevonen vaati tietenkin melkoisen määrän täytettä. Siihen tarkoitukseen käytin styrox-kuulia, jotka tilasin on24.fi:stä. Kuulat olivat edullisia, mutta pakko mainita, että niiden kotiutuminen kesti kolmatta viikkoa.

Silmät on aplikoitu ja suu ommeltu käsin villalangalla, jotta se erottuisi kankaasta. Silmissä käytin Jyväskylän kangaskaupan talvitrikoota, jota minulla oli sekä mustana että valkoisena valmiina kaapissa. Joustamaton materiaali, esimerkiksi askarteluhuopa, olisi toki ollut tähän tarkoitukseen käytännöllisempää, mutta en viitsinyt sitä tähän tarkoitukseen erikseen hankkia.




Hevosen häntä ja harja on tehty matonkuteesta ja kiinnitetty valmiiseen hevoseen käsin. Tämä matonkude on itse asiassa mummoni aikoinaan leikkaamaa, niitä minulla onkin iso varasto odottamassa käyttöön pääsyä. Ihana ajatus, että mummon kädenjälki seuraa lapsen leikeissä mukana. Eipä kyllä tiennyt mummo, mihin matonkuteet lopulta päätyisivät :)

Noudatin ompelussa lehden ohjetta aika summittaisesti ja otin monessa kohtaa taiteellisia vapauksia. Tämä yksilö nimittäin on esimerkiksi sekä suitsittavissa että satuloitavissa :) Vielä nämä ominaisuudet tosin ovat puolitoistavuotiaalle aika turhia, mutta ehkä niistä joskus on vielä iloa. Sekä suitset että satula on kiinnitetty tarranauhoilla, joten niitä on helppo irroittaa ja laittaa takaisin.

P.S. Muistathan käydä osallistumassa blogini arvontaan täällä :)




My little girl is a big fan of horses, so I decided to sew a stuffed version for her to play with. The pattern is from Allt om Handarbete magazin (4/2015, pattern no 131). It took a while to finish this one, but it was definitely worth the time and effort, since the little lady loves her horse!


P.S. Remember to participate into my blog's raffle here :)



keskiviikko 26. elokuuta 2015

Blogin yksivuotisarvonta ja syyssuunnitelmia

Tasan vuosi sitten tämän blogin ensimmäinen postaus näki päivänvalon. Kynnys blogin perustamiseen oli jostain syystä korkealla ja jonkin aikaa kirjoittelinkin blogiani niin, että se ei ollut julkisena. Vähitellen kuitenkin rohkaistuin avaamaan blogin myös lukijoille ja linkittämään postauksiani ompeluaiheisille palstoille. Eikä minua vieläkään elävältä ole syöty, joten ei ole tämän blogin perustamista tarvinnut katua.

Yksivuotissynttäreiden kunniaksi onkin aika pohtia lähitulevaisuuden eli syksyn ompelukuvioita sekä pistää pystyyn pieni arvonta kiitokseksi siitä, että jaksatte täällä vierailla. Mutta ensin näitä ompelusuunnitelmia. Kokosin jälleen inspiraatiokuvan, jotta näette hieman mitä minulla on mielessäni syksyn varalle. Ja kuten kuvasta näkyy, niin synkeältä näyttää ;) Harmaa ja musta nimittäin ovat ehdottomat lempivärini kylmemmille keleille. Niitä on kuitenkin tarkoitus piristää asusteilla ja yksityiskohdilla mahdollisuuksien mukaan.

Fall15


Ompelusuunnitelmissa minulla on syksylle ainakin lepakkohihainen paita tai kaksikin, pari pitkähihaista mekkoa ja toppeja, sekä mahdollisesti myös puolihame. Toppien suhteen se täydellinen kaava on vielä löytämättä, joten toivon sen tulevan vastaan pikimmiten. Myös lepakkopaidan suhteen kaava on vielä vähän auki, joten jos törmäätte sellaiseen, niin saa vinkata minulle. Toki aion syksyn aikana ommella myös lapselleni. Siltä osin suunnitelmissa on pääasiassa perusvaatetta arkikäyttöön, mukaanlukien epäilemättä myös ne iänikuiset mekot ;)
Sitten siihen tärkeimpään, eli arvontaan! Blogin nimi huomioiden minunhan on tietenkin näin ensimmäisen arvontani kunniaksi suorastaan pakko arpoa mekko jollekin pienelle neidille. Mikäli pienelle mekolle ei kuitenkaan käyttäjää voittajan lähipiiristä löydy, voi voittonsa muuntaa vaikkapa poikien t-paidaksi tai pikkuylläriksi naiselle. Siten arvontaan voivat osallistua kaikki kynnelle kykenevät. :) Koko- ja tyylimieltymyksiä kyselen sitten voittajalta tarkemmin.

Voit osallistua arvontaan kommentoimalla tähän kirjoitukseen, että minkälaisia postauksia toivoisit blogiini jatkossa. Erityisesti toiveet ompeluohjeiden ja tutoriaalien suhteen ovat tervetulleita, jotta osaan suunnata niitä todellisen tarpeen ja kiinnostuksen  mukaan. Ehdottomasti suosituin postaukseni on nimittäin ollut ohje babynestin ompeluun, joten oletan sen tyyppisille julkaisuille olevan kiinnostusta jatkossakin.
Voit halutessasi lunastaa itsellesi lisäarvan liittymällä blogin lukijaksi. Lisäarvan saat myös julkaisemalla tämän arvonnan linkin sosiaalisessa mediassa (blogissasi, Facebookissa tai Instagramissa). Mainitse kommentissasi siis myös, että kuinka monella arvalla olet mukana (max 3 kpl). Arvonta on avoinna sunnuntaihin 6.9.2015 saakka.

Arpaonnea!

tiistai 25. elokuuta 2015

DIY Pyöränistuimen sadesuoja

Syksyn uusi arki toi meidän perheeseen mukanaan myös päivähoitoon kuljetukset. Aion pysyä arjen muutoksesta huolimatta uskollisena pyörälleni myös jatkossa, mutta syyskelit tuottivat jo ennakkoon hieman päänvaivaa. Päiväkodilla kun ei oikein ole hyvää säilytyspaikkaa pyöränistuimelle päivän ajaksi, joten se joutuu seisomaan pyöräni kanssa työpaikan pihalla päivänsä. Märkään istuimeen lasta ei kuitenkaan ole iltapäivällä kiva laittaa, joten suhautin siis kasaan sadesuojan lastenistuinta varten.




Kuten kuvitella saattaa, ei tällaisen suojan ompelu kovin suurta taitoa tai paljoa aikaa vaadi, joten projekti on mitä oivallisin vähän kiireisemmällekin vanhemmalle. Tässä hieman ohjeistusta tähän simppeliin projektiin.

Tarvikkeet

- n. 90 x 115 cm vedenpitävää kangasta
- kuminauhaa

Ohje

Leikkaa n. 90 x 115 cm suuruinen pala vedenpitävästä kankaasta. Pyöristä kappaleen yksi kulma. Taita tämän jälkeen kappale nelinkerroin ja leikkaa muutkin kolme kulmaa pyöreiksi. Täten saat kappaleen kaikkiin kulmiin suunnilleen samanlaisen pyöristyksen ilman mittailuja ja merkkailuja.



Ompele kappaleen ympäri kuminauhakuja ja muista jättää pieni pujotusaukko kuminauhalle. Pujota kumppari kujaansa. Pujotus voi olla vedenpitävän kankaan kanssa hieman hankalaa, sillä hakaneula ei oikein tahdo kulkea kankaan tahmeaa nurjaa puolta vasten, mutta pujottaminen onnistuu kyllä, hitaasti mutta varmasti.  Kuminauhaa kannattaa varata reilu pätkä ja sovittaa sopiva pituus istuimen mukaan ennen kumpparin hännän leikkaamista poikki.

Viimeistelyä kaipaava voi koristella sadesuojan halutessaan. Sadesuojalle voi myös halutessaan ommella pienen säilytyspussukan, jos se tuntuu tarpeelliselta. Itse ajattelin säilyttää suojaa pyöräilyn ajan pyöräni korissa.

Tämä sadesuoja sopii kokonsa puolesta tavanomaisimpiin istuimiin. Kuvissa sadesuoja on Hamax Siesta -istuimen päällä ja yltää siis peittämään myös nuo jalkapidikkeet. Mikäli haluat peittää vain itse istuinosan riittää hieman lyhyempikin kangaspala.

Tarkoitukseen sopivat monenlaiset vedenpitävät kankaat. Ohut kangas on kuitenkin mielestäni parempi, sillä se muotoutuu istuimen päälle paremmin ja on myös helpompi säilyttää ja nopeampi kuivattaa. Itse käytin kankaana Eurokankaan palalaarista löytämääni ulkoilupukukangasta. Sadesuojan voi myös halutessaan koota esimerkiksi aiemmista projekteista jääneistä jämäpaloista, kunhan huolehtii siitä, että saumat ovat vedenpitävät.





torstai 20. elokuuta 2015

Yksivuotislahja

Ystäviemme pieni neiti täytti vuoden ja halusin muistaa häntä pienellä itse tehdyllä paketilla, jonne sujahtivat mekko ja pipo.

Mekko on tehty Metsolan Pupu Tupuna -joustocollegesta Ottobren suosikkikaavalla Autumn bouquet (4/2012, kaava nro 3). Muokkasin kaavaa sen verran, että jätin siitä hihat sekä etumuksen rusetin pois. Lisäsin myös pituutta hieman, jotta tunikasta saatiin mekko. Mekko on tehty koossa 86 cm. Kanttaukset tein Stoff och Stilin keltaisella resorilla ja rypytys puolestaan on toteutettu alalankakuminauhan avulla. Rypytykset ovat kyllä mielestäni kivoja, sillä niillä saa helposti ja näppärästi vähän muotoa ja ryhtiä vaatteeseen.

Valitsin kankaaksi tämän Pupu Tupunan, sillä se kuulemma lukeutuu saajan suosikkeihin. Päivänsankari perheineen itse asiassa asuu ulkomailla, joten mekko olkoon samalla pieni muistutus Suomesta :)




Mekon kaveriksi halusin tehdä vielä syksyksi trikoopipon. Nämä kuosithan nyt eivät alkuunkaan sovi yhteen, enkä näitä yhdessä käytettäviksi tarkoittanutkaan. Pipo on tehty Sampsukan ihanasta bambitrikoosta. Kaavana testasin Ottobren 4/2015 pipokaavaa nro 24. Tein pienimmän koon (48 cm) ilman saumanvaroja ja ainakin meidän oman neidin päähän testattuna vaikutti siltä, että tuli aika sopivan reilu lopputulos.

Päivänsankarilla on hoidon aloitus pian edessä, joten nimikoin pipon vielä valmiiksi. Nimikointiin käytin harmaata Sock Stoppia, joka siis on sukkien liukuesteeksi tarkoitettu aine, jota myyvät monet askartelu- ja käsityökaupat. Pitäisikin hommata tuota itselle parissa muussakin värissä, niin voisi käyttää sitä myös koristeluihin inspiraation iskiessä. Lisää infoa Sock Stopista ja muista nimikointi-ideoista löytyy aiemmasta postauksestani täältä.




tiistai 18. elokuuta 2015

Liebster Award


Kuten olette varmasti huomanneet, käsityöblogit ovat olleet tulvillaan haasteita viime aikoina. Haaste löysi myös minun luokseni, kiitos vain Unelmallinen haasteesta :)

Haasteen säännöt menevät siis näin:
1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä nimitetyille.





Tässä siis vastaukseni Unelmallisen kysymyksiin:

1. Mistä olet keksinyt blogisi nimen?
Blogin nimen ideaa olenkin selventänyt jo ihka ensimmäisessä postauksessani. Vaikka ompelen melko monenlaista, on suurin osa tuotoksistani kuitenkin (jostain kumman syystä) aina mekkoja. Sirkusta puolestaan löytyy meiltä livenä ihan päivittäin, joten nimi on yhdistelmä näistä. Mekkojen ompelua sirkushengessä siis ;)

2. Mikä on ollut kaikkien aikojen parhaiten onnistunut käsityösi?
Tämä on kyllä vaikea. Vastaan itse asiassa alkuvuonna syntyneen Ruskamekkoni, ihan vain sen perusteella, että sitä on tullut pidettyä paljon. Mitään vaikeaa tai haastavaahan tuon mekon tekemiseen ei liittynyt. Kaava natsasi minulle ilman mitään muutoksia, joten siinäkin mielessä työtä voi pitää onnistuneena. Aion ehdottomasti tehdä itselleni toisenkin mekon samalla kaavalla, kunhan vain ensin keksin, että mistä kankaasta sen tekisin.

3. Entä kaikkein haastavin käsityösi?
Tähän on pakko vastata vanhojentanssimekkoni, sillä se oli uskomattoman työläs, mutta lopputulokseen olin tosi tyytyväinen. Valitettavasti minulla ei juuri nyt ole heittää tähän kuvaa kyseisestä mekosta, mutta lupaan esitellä sen teille joskus myöhemmin.

4. Oletko hamstraaja vai harkitseva tarvikkeiden ostaja?
Kröhöm... ;) Kukaan minut tunteva ei kyllä niele muunlaista vastausta, joten on tunnustettava se on, että hamstraajan vikaa kyllä löytyy.

5. Onko sinulla muita harrastuksia käsitöiden lisäksi?
Harrastan liikuntaa monessa muodossa, mutta ratsastus on ehdottomasti lähinnä sydäntä. Ompeluksistakin se on varmaan tullut jo hyvin selväksi, sillä heppajuttuja pyörii täälläkin tiuhaan.

6. Teetkö yhden työn kerralla valmiiksi vai pursuuako työpöytäsi keskeneräisiä töitä?
Se vähän vaihtelee. Periaatteessa tykkäisin tehdä yhden työn kerrallaan alusta loppuun saakka, mutta käytännössä monesti ryhmitän töitä niin, etten joudu koko ajan vaihtelemaan erivärisiä lankoja edestakaisin.

7. Mikä on mielestäsi kaikkien aikojen paras elokuva?
Romanttiset komediat ovat eniten mieleeni. Niiden parhaimmistoon lukeutuu ehdottomasti Notting Hill, joten mainitaan siis se. Uudemmista elokuvista taas Anna Kareninina oli mielestäni erityisen vaikuttava.

8. Mikä on sinun hauskin sattumuksesi?
Eipä tule nyt mitään erityisen hauskaa mieleen, kerron kun keksin ;)

9. Millaista musiikkia kuuntelet?
Musiikkia kuuntelen yleensä ainoastaan autossa, ja siellä päällä on useimmiten radio. Lattarimusiikki on mieluisinta minulle.

10. Minkä värisiä vaatteita tykkäät käyttää? Yksivärisiä vai kuosillisia?
Raidalliset ja yksiväriset vaatteet ovat lemppareita. Kovin räikeitä kuoseja ei yleensä tule pidettyä.

11. Mistä haaveilet?
Siitä, että olisi loputtomasti ompeluaikaa ja -taitoa, eikä ratkojaan tarvitsisi tarttua koskaan ;)


Sitten uusia blogeja haastamaan. Haastan siis mukaan seuraavat blogit:



Kysymykseni haastetuille:
 
1. Miten innostuit ompelemisesta?
2. Onko sinulla harrastuksia käsitöiden lisäksi?
3. Kenelle ompelet?
4. Lempikaavasi?
5. Mikä olet ammatiltasi?
6. Suosikkikangaskauppasi?
7. Ompeletko tarpeeseen vai ompelemisen ilosta?
8. Minkä uuden ompelemiseen liittyvän asian suunnittelet opettelevasi?
9. Mitä blogia luet mieluiten?
10. Miten päädyit aloittamaan bloggaamisen?
11. Mikä on lempimateriaalisi?

tiistai 11. elokuuta 2015

Kolmen tunnin kauluri

Kesän kelit nyt tunnetusti ovat olleet mielenkiintoiset. Päätin siis kesälomalla aloittaa syysvarustelut, kun kerran reissasin ompelukoneen ulottumattomissa. Puutelistalta löytyi kauluri, joten aloitin siitä. Loma-aivot vaativat yksinkertaista ohjetta ja Google lupaavasti löysi Koti männikössä -blogista kahden tunnin kaulurin ohjeen. Pakkohan se oli kokeilla, että ihanko oikeasti kaulurin saa aikaiseksi kahdessa tunnissa.




Kaulurin lankana on Ahvenanmaan mökkireissulta shoppailtu Svarta Fåretin liukuvärjätty Zandra-lanka. Zandra on 100 % akryyliä ja siksi mielestäni kiva materiaali pienen lapsen kauluriin. Lanka on melko paksua, joten neuloin 5 mm sukkapuikoilla.

Kahden tunnin kaulurin ohje oli muuten simppeli, mutta ohjeen silmukkamäärässä on virhe. Huomioithan sen, mikäli testaat ohjetta. Koska ohje toistaa kuuden silmukan mallikertaa, tulisi silmukkamäärän tietenkin olla kuudella jaollinen. Suosittelen siis tekemään kaulurin joko 48 tai 54 silmukalla (eikä 50 s, kuten ohjeessa neuvotaan). (Muoks. Ohje on nyt korjattu Koti männikössä -blogiin, joten siitä vaan testaamaan :) )

Muuten kauluri syntyi ripeästi ja ongelmitta. Tein hartiaosasta hieman ohjetta pidemmän, joten kolme tuntia tähän vierähti. Kahteen tuntiin en toki olisi venynyt edes lyhyemmän kaulurin kanssa, mutta ehkä kahteen ja puoleen ;) Joka tapauksessa helppo ja simppeli projekti, suosittelen kärsimättömälle neulojalle! 



sunnuntai 9. elokuuta 2015

Savaway-perhosmekot

Rohkaisin itseni ja osallistuin ensimmäistä kertaa ompeluryhmämme perjantai-illan ompeluhaasteeseen. Tehtävänä oli taikoa ihmeitä kahden tunnin aikana tästä ihanasta Tyyne-Esterin perhostrikoosta.

Päätin, että noin metrin palasta kangasta on riitettävä sekä itselleni että lapselle, joten suunnitelmat oli laadittava sen mukaan. Harkitsin pitkään tekeväni neidille mekon ja itselleni t-paidan tai topin, jolloin kangas olisi riittänyt helposti. Perhoskuvio on kuitenkin niin iso, että mielestäni se pääsee parhaiten oikeuksiinsa juuri mekkomuodossa. Mekko se siis oli minunkin saatava.




Koska ompeluaikaa oli aika niukasti päätin pitäytyä tutuissa ja turvallisissa malleissa. Itselleni ompelin siis jälleen Onion 2035-kaavalla, joka istuu minulle hyvin ilman mitään muokkauksia. Yhdistin vain leikkuuvaiheessa etu-ja takakappaleiden ylä-ja alaosat, jotta keskelle mekkoa ei tullut puolikkaita perhosia. Lisäksi hieman pienensin kaula-aukkoa leikkuuvaiheessa. Mekko on tehty koossa xs. Kanttasin mekon Framilonilla ja ilmeisesti sitkeä harjoittelu on auttanut, sillä selvisin hommasta ilman purkamista.

Neidin mekko puolestaan on tehty Ottobren Autumn bouquet -kaavalla (lehti 4/2012, kaava nro 3). Kaava sinänsä on simppeli, mutta pitää sisällään paljon rypytyksiä ja näpräystä, joka asetti ompeluun omat haasteensa, koska käytössä oleva aika oli rajattu. Jätinkin tästä tunikamekosta etumuksen rusetin pois. Muuten tein rypytykset sun muut kuuliaisesti. Etumuksen rypytys on tehty alalankakuminauhan avulla ja hihat pääntie puolestaan on rypytetty Framilonilla. Kanttasin tunikan pääntien ja hihansuut luonnonvalkoisella Stoff och Stilin resorilla.




Tunikamekko on kokoa 80 cm ja vielä aika reilu neidille. Tämä onkin varmaan ensi kesän vaatteita ja hyvä niin, sillä tälle loppukesälle mekkoja kyllä piisaa jo entuudestaan. Ja onhan tämä ihan kiva vaikka legginsien ja aluspaidan kanssa kylmemmilläkin keleillä.

Violetti ei lukeudu lempiväreihini ja tätä kangasta en varmaan ilman haastetta olisi hommannut. Nyt kun sitä tässä on pyöritellyt on kuitenkin pakko todeta, että onhan tuo nyt kuitenkin älyttömän söpö ja harmaa pohjaväri miellyttää erityisesti silmää.

Kiva haaste ja lopputulokseen olen kyllä tyytyväinen. Taidanpa uskaltautua mukaan haasteompeluksiin tulevaisuudessakin :)


maanantai 3. elokuuta 2015

Vinkit vaatteiden nimikointiin

Syksy kolkuttaa jo kalenterin mukaan ovella, vaikka ei sitä kesääkään paljoa tänä vuonna näkynyt. Syksyn myötä monella lapsella on edessä uudet kuviot koulun tai päiväkodin merkeissä. Kaiken muun järjestelyn lisäksi vanhempien puuhalistalle saakin tähän vuodenaikaan lisätä vaatteiden ja kaikkien muiden varusteiden nimikoinnin. Meillä tämä puuha oli ensi kertaa edessä tänä syksynä, kun lapsi suuntaa päivähoitoon. Testasin monenmoisia keinoja vaatteiden nimikointiin ja tässä hieman mielipiteitäni niistä.


Ommeltavat  tai silitettävät nimilaput

Itse ommeltuihin vaatteisiin on kätevintä mielestäni laittaa nimilappu jo tekovaiheessa. Helppo ja yksinkertainen tapa on laittaa kangaslappu johonkin saumaan kiinni. Lappuun voi sitten vedenkestävällä tussilla kirjoittaa nimen. Huomaamattomin lappu on, jos sen tekee samasta kankaasta kuin itse vaatteenkin. Lapun tulisi kuitenkin olla melko ohutta, vaaleasävyistä ja purkautumatonta kangasta. Nimilappuihin voikin siis näppärästi hyötykäyttää vanhoja tilkkuja. Jos on tiedossa, että vaate tulee esimerkiksi kahden sisaruksen käyttöön, voi samalla vaivalla tällätä vaikka kaksi nimilappua saumaan jo heti vaatetta ommellessa. Silloin ei tarvitse vaatteen pikkusisarukselle siirtyessä kuin napsaista edellinen lappu pois ja kirjoittaa toiseen lappuun uusi nimi.

Vaatteita varten on myös saatavilla painettuja tai kudottuja kankaisia nimilappuja. Nimilappuja saa sekä silitettävinä että ommeltavina versioina. Itse tilasin meidän neidille kasan nimilappuja labelsandribbon.comista. Laput ovat hyvälaatuisia ja toimitus oli nopeaa. Vastaavia lappuja on saatavissa myös monista kotimaisista verkkokaupoista, kuten Sominelta.

Silitettävää nimikointinauhaa myyvät myös hyvinvarustetut marketit. Itse testasin tätä Prymin versioita, mutta en voi kyllä kyseistä tuotetta suositella. Nimen nauhaan kyllä saa helposti tussilla tai kuulakärkikynällä, mutta vaatteessa nauha ei silittämällä kyllä pysy. Nauhan reunat repsottivat huolellisesta silittämisestä huolimatta heti alkuunsa ja nauha irtosi hyvin helposti, joten en usko näiden pesuja kestävän.


Tarrat ja teipit


Kenties nopein nimikointikeino on valmiiksi painetut tarrat, joita ei tarvitse kuin laittaa kiinni esimerkiksi pesulappuihin. Tarroja voi hommata esimerkiksi Tarramonsterilta. Itse en näitä tarroja ole testannut, mutta monen olen niitä kuullut käyttävän. Ilmeisesti tarrat eivät kuitenkaan kaikissa materiaaleissa pysy kovin hyvin paikallaan. Itselle näiden suurin kompastuskivi oli kuitenkin hinta. Tarrat kun ovat mielestäni melko kalliita.


Tarroille hyvä vaihtoehto onkin mielestäni teippi, johon itse kirjoittaa tai painaa lapsen nimen. Ehdoton suosikkini tähän touhuun on urheiluteippi, esimerkiksi apteekeissa myytävä Leukotape. Pysyy missä tahansa materiaalissa, mutta lähtee kuitenkin hyvin irti niin haluttaessa. Ja mikä parasta, tämä on myös todella edullinen vaihtoehto! Teippirulla kun ei montaa euroa maksa ja siitä riittää nimilappuja kyllä vuosiksi.


Sock Stop


Yksi näppärimmistä testaamistani nimikointikeinoista on sukkien liukuesteeksi tarkoitettu Sock Stop. Tämä on vertaansa vailla erityisesti villasukkien, tumppujen ja pipojen nimikoinnissa, sillä neulepinnassa esimerkiksi nimikointitarrat pysyvät aika heikosti. Sock Stopia myyvät monet askartelu- ja käsityöliikkeet. Alla esimerkki pipoon Sock Stopilla tekemästäni nimikoinnista.

 



Kuvahaun tulos haulle sharpieTussi


Lopuksi pitää vielä mainita, että toki lapsen nimen voi myös laittaa kangastussilla suoraan vaatteen pesulappuun. Itse käytin tähän tarkoitukseen Sharpien vedenkestäviä tusseja. Tussilla kirjoittaessa kannattaa muuten muistaan, että nopeus on valttia. Kynällä kannattaa yrittää kirjoittaa mahdollisimman nopeasti ja kevyesti, niin väri ei ehdi sotkeentua ja levitä.



Mikä on sinun suosikkitapasi nimikoida vaatteita?